Miksi Tampereen kirpparit on parempia kuin Turun?

Ei kyllä edes ollut mikään tarkoitus mennä Tampereella kirpputorille (kertaa neljä) tällä rahatilanteella, mutta menin kuitenkin ja löysin tietysti liian ihania juttuja sinne jätettäväksi. Ei mitään hellevaatteita, mutta just ihania syksyksi. Pahoittelen tylsiä kuvia, mutta kameran patterit on melkein loppu. Näiden lisäksi tulin ostaneeksi myös viime postauksissa vilahdelleen virkatun neuletakin ja viininpunaiset farkkuleggingsit. Nyt ajattelin olla vaatteidenostolakossa ainakin pari kuukautta. Oon myös kelaillut, josko lopettaisin kokonaan muiden rättien kuin alusvaatteiden ja ehkä kenkien ostamisen uutena. Järjetöntä touhua, kun käytettynä löytää vaikka mitä paljon halvemmalla, eikä silloin tarvitse miettiä vaatteen eettisyyttä tai ekologisuuttakaan. Esimerkiks uutena en ostaisi nahkaa (paitsi kengissä, koska tekonahkakengät=paska laatu, mitä järkeä), mut kirpputorilta oon ostanut pari takkia ja laukkuja, ja ne on sitäpaitsi paljon hienompia kuin uudet. Ja sitten tää suomalainen design, joka monesti on suht laadukasta ja kestävää. Tuokin euron maksanut sininen kynähame on Marimekon, ja pesulappu on ihan kulunut, mutta itse vaate ei ollenkaan. Ja alin hame (2 e) on myös suomalaista tekoa luultavasti 70-luvulta, eikä sekään mikään huonokuntoinen ole. Mut jos nääkin vastaavat hankkisi jostain peruspaskasta ketjuliikkeestä, niillä olis käyttöikää ehkä viisi vuotta, jos sitäkään. Tulipas kunnon avautuminen, mut tässä olis niitä kuvia: