Praha, osa 2

Lisää Praha-kuvia parin viikon takaa. Elämä on intensiivistä ja tuntuu hyvältä. Toissapäivänä mentiin kuumottavalla kaapelihissillä ja satumaisia metsäpolkuja kävellen vesiputousta katsomaan ja eilen kivuttiin Ústín alueen korkeimmalle huipulle kaksin portugalilaisen kiipeilijän kanssa. Tuon 15 kilometrin jälkeen päätin että jos viikon sisään olisin jo kolmesti tarvinnut vaelluskenkiä, sellaiset kannattaa varmaan hankkia, kun tämä luontoretkeilyharrastus näyttäisi täällä ollessa hypänneen vähän korkeammalle levelille kuin ne muutaman kilometrin metsäkävelyt Suomessa. Ja asiantuntevalla avulla ne vaelluskengät sitten löytyikin, puoleen hintaan alennettuna, jee. Tänäänkin olis ollut mahdollisuus lähteä luontoon, mutta iltapäivällä on luento, ja nukuin muutenkin 12 tuntia univelkoja pois jättämällä eiliset synttäripirskeetkin väliin. Hyvä päätös, olen nukkunut ihan liian vähän viimeisen viikon aikana. Ei malta kun koko ajan tapahtuu kaikkea kivaa. Eilen illalla käytiin myös katsomassa Prinsessa-elokuva, joka esitettiin eräässä ug-leffateatteri Mumiessa. Mun on pitänyt katsoa tuo elokuva vaikka kuinka kauan (eikä vähiten siksi että käytiin Kellokosken mielisairaalassa viime syksynä), mutta olihan se nyt sata kertaa koskettavampaa katsoa se täällä ollessa Suomi-tyttöjen kanssa. Nää mun postaukset on varmaan hieman sekavia kun kirjoittelen vähän mistä sattuu. Ehkä pääkin on sopivasti sekaisin. Lokakuukin alkoi. Täällä tarkenee päivisin edelleenkin vain pitkähihaisella trikoopaidalla ja ehkä kaulahuivilla, mutta öisin ja aamuisin ei ole kovin montaa lämpöastetta mittarissa. Ruska alkaa pikkuhiljaa hiipiä värjäämään puita, viikon-parin päästä on varmaan todella kaunista.