Päivät Tsekissä ovat ohitse

Olen vanhempien luona Porissa vietetyn viikonlopun jälkeen viimein kotona, tulin toissapäivänä. Tuntuu hassulta olla täällä. Kaikki on samanlaista, mutta kuitenkin aivan erilaista kuin silloin syyskuussa lähdön hetkellä. Entinen kanssa-asuja on maailmaa kiertämässä, kukaan ei ole ollut täällä kuukauteen. Kasvit ovatkin sennäköisiä, osa taitaa olla mennyttä kalua. Minun pääni on ihan sekaisin, en muista missä keittiöveitset on ja miten tämäkin asia nyt taas toimikaan. Suhteellisen vähillä tavaroilla elettyjen kuukausien jälkeen tuntuu, että asunto suorastaan pursuaa tavaraa ja suunnittelen, kuinka hankkiutua turhasta eroon ennen kuin roudaan kamppeeni porukoille joskus sitten keväämmällä. Silti tuntuu hyvältä olla taas täällä, kaikkien sellaisten omien juttujen ääressä, joita ei Tsekistä löytynyt.

Eilen oli jo aikamoinen arjen aloitus koulupäivineen ja järjestötapaamisineen pyörällä ympäri kaupunkia suhatessa, ja tällä viikolla riittää muutenkin vilskettä lähestyvän ravintolapäivän takia. Turkulaiset hoi, tulkaa syömään ukrainalaista kasvispöperöä (myös vegaanisia juttuja tarjolla) ja tukekaa meidän luokkaretkeä Ukrainaan. Lähdetään nimittäin alkusyksystä Tsernobyliin! Olen haaveillut siellä käymisestä ties kuinka kauan, ja retki on siintänyt jossain hamassa tulevaisuudessa ja mielen perukoilla, mutta nyt se alkaa oikeasti lähestyä kuukausi kuukaudelta!

Tässä on kuitenkin vielä vaihteeksi Tsekki-kuvia, eivätkä ne tähän ihan vielä lopu.

 Jättiläisaamupala: kaurapuuroa, voileipiä, smoothieta ja teetä.

 Tätä teollisuusalueen läpi vievää saasteista tietä tuli talsittua moneen kertaan.

 Tammikuisia näkymiä Elbe-joelle.

 Valkosipulillakin on sydän.

Maailman söpöin bussipysäkki

Metsäseikkailulla

Ihanat Niina, Gözde ja Aysenur

 Harjoittelen oluenlaskijan taitoja, kohtalaisella menestyksellä.

 Ihanat Aysenur ja Leyla

 Ihanat Petek, Hande ja Marcos

 Ja ihanat me valotaiteilijat!

Menen nukkumaan läppärin kanssa skypepuhelu päällä, se saa jäädäkin niin koko yöksi, että voi aamulla toivottaa hyvää huomenta. Välillä tuntuu että ollaan ihan pöhköjä, mutta ei haittaa.