Tegucigalpa
Hondurasin pääkaupungissa linja-auto jätti matkustajat tuntemattomaan sijaintiin jonnekin laitakaupungille (sama meininki oli Nicaraguan kapitaalissa Managuassa ja oikeastaan melkein kaikkialla muuallakin - asemat olivat keskustassa vain pikkupaikkakunnissa), ja opaskirja oli pelotellut halpahostellikaupunginosan suurella vaarallisuudella, joten paineltiin ihan suosiolla taksilla keskustassa sijaitsevaan hotelliin ja lähdettiin etsimään paikkaa, josta saisi ruokaa. Yhtäkään ei siihen aikaan (olisiko kello ollut seitsemän illalla) löydetty, mutta läjäpäin mehubaareja, pullakahviloita ja hyvin lihapitoisia roskaruokapaikkoja kyllä näkyi pilvin pimein. Ei siinä sitten auttanut muu kuin mennä Burger Kingiin tilaamaan hampurilainen ilman pihviä, ja kyllä ärsytti. Kaupungista oli myös hirveän vaikeaa löytää seuraavana päivänä nettikahvilaa - loppujen lopuksi ison ja kalliin hotellin vastaanottovirkailija antoi meidän käyttää nettiä ilmaiseksi (luojan kiitos, koska käteinen alkoi olla loppu ja nostotilillä ei korttikopiointiuhan takia pidetty rahoja). Tässä kumminkin meni jonkin aikaa, ja päätettiin jatkaa matkaa vasta seuraavana päivänä. Iltapäivällä istuskeltiin kuppilassa ja katseltiin telkkarista uutisia, joissa jokin jengi oli vaihteeksi hyökännyt minibussiin vaatimaan tullimaksuja ja lahdannut koko autollisen. Kuumottava maa ja kuumottava kaupunki koko Tegu. Hondurasissa oli muuten tosi paljon hyvinkin kotoisen näköisiä mäntymetsiä korkeammilla alueilla, yhtään kuvaa niistä ei tullut vain napattua. Seuraavan aamun aikaiseksi aamiaiseksi ostettiin jotain niinkin yksinkertaista kuin leipää, juustoa ja "tuore"mehua. Leipä maistui pelkälle hiivalle, mehu oli kirkkaan pinkkiä ja juustossa oli varmaan niin tuhottomasti säilöntäaineita että alkoi oikein kitalaki polttelemaan. Semmonen ruokakulttuuri.
La Ceiba
Koko päivän bussissa hikoilun jälkeen vihdoin Karibialla! Hiekkarantoja, palmuja! Resortteja, kalliita ravintoloita, jonkin verran hondurasilaisia lomailijoita ja paljon lopetettuja baareja. Kuumotukset löytyi täältäkin - mentiin parille kuppilaan, jossa harjoitettiin jos jonkinmoista alamaailman bisnestä huumekaupasta maksullisiin naisiin. Joku äijäkin veti viereisellä baarijakkaralla vaan kokkelia nokkaan, kiva. Mutta se oli suosittua tavaraa tuossa maailmankolkassa. Kaiken lisäksi oltiin otettu huone seinättömän yökerhon vieressä sijaitsevasta hostellista, joten sitä meteliä kuunneltiin sitten neljään tai viiteen asti aamulla. Mutta ei se niin paljon haitannut, koska ajatukset oli jo tulevassa, lauttamatkan takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti