perjantai 23. tammikuuta 2015

Kivikaupungin kujilla 1

Pahoittelut jonkin aikaa jatkuneesta hiljaiselosta! Kotiin on nyt palattu akut täynnä Afrikan aurinkoenergiaa, jolla jaksaa porskuttaa kohti kevättä ja hoitaa viimeiset kouluhommat ja maisteriohjelmahakemukset pois päiväjärjestyksestä! Jotenkin kummasti olen ihan innoissani Suomesta, talvesta ja normaaliarkeen paluusta. Etupihan lumien lakaisemisesta, kouluun bussilla matkaamisesta, rakkaani kanssa omassa keittiössä kokkaamisesta ja siitä, miten helppoa ja stressitöntä on kun voi juoda taas hanavettä. Ja siitä kihelmöivästä tunteesta, kun suunnitelmat on kesästä eteenpäin vielä aivan auki eikä tulevasta ole muuta tietoa kuin että muutoksia tulee tapahtumaan. Sansibarilla vietetty aika oli ihanaa ja saari oli aivan valloittava paikka, mutta myös repivän opettavainen, kun kaikki se köyhyys ja oman tilanteen kohentamisen vaikeus iski vasten kasvoja jotenkin aivan eri tavalla kuin aikaisemmilla kehitysmaihin suuntautuneilla reissuilla, joilla ei ole turistina päässyt läheskään niin lähelle niin monien paikallisten ihmisten elämää kuin nyt. Tuosta reissusta riittää varmasti kuvamateriaalia ja puitavaa vielä pitkäksi aikaa. Tuliaisina toin kotiin lähinnä rannalta kerättyjä simpukoita, mausteita ja kangoja eli perinteisiä värikkäitä kankaita, joita etenkin naiset käyttävät pukimina. Niin ja yhden kuusimetrisen vahakangas-tengan, josta tuli keittiönverhot. Tässä olisi hieman kuvia Stone Townin kaduilta ja kujilta: 

Tunnetuin sansibarilainen on varmasti Freddie Mercury, mutta asialla ei juuri rahasteta turisteja ja tämä väitetty synnyintalonsa Mercury house taisikin olla lähestulkoon ainoa paikka, missä koko herrasta mitään mainittiin.

Kukkoja ja kanoja juoksenteli vähän missä sattuu, jopa parkkipaikalla.

 Puhelinkioski ja puheaikamyyjä sansibarilaiseen tyyliin.

Mehukkaita mangoja tuli popsittua muutama! Kuten myös ananaksia, passionhedelmiä, avokadoja, banaaneja ja papaijaa. Jackfruitia, käpyhedelmää ja breadfruitiakin tuli maistettua (ei hajuakaan miksi noita kutsutaan suomeksi).


Ehdin mä sentään viikon olla kotona, kun jo hankittiin toissapäivänä lentoliput Portugaliin hiihtolomaksi. Puolentoista viikon minitrippi osuu sopivasti karnevaaliaikaan (ja on muuten täysi yllätys anopilleni, toivottavasti ei raukka saa sydänkohtausta kun pamahdetaan sinne varoittamatta!), mutta siitä lisää toiste.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti