Pisaroita ja vastavalottuneita tilannekuvia hylätyltä kalapakastamolta.
Kuusi viikkoa reissuunlähtöön ja sitä ennen valmiiksi saatavien kouluhommien pino ei ahkeroinnista huolimatta osoita pienentymisen merkkejä. Viikonloppuna oli kyllä ihan kiva tehdä espanjantehtävä katsomalla elokuva El Salvadorin sisällissodasta. Se oli loistava, nimi oli Viattomat äänet, suosittelen. Lauantaina vietettiin kavereiden kanssa Earth houria, kokkailtiin maistuvaa pestopastaa, maisteltiin kuka mitäkin viiniä (itsehän join fiinisti olutta) ja höpötettiin kaikkea typerää mm. siitä, onko virtsa hyväksi aknelle kasvovetenä käytettynä. Tietääköhän joku?
Tämän keväiseen Turkuunkin iskeneen takatalven lisäksi vähän harmittaa, kun piti päästä loppukuusta Berliiniin viikoksi, sellaiseen Nutrition & Sustainability Grundtvik-workshoppiin, jonka EU olisi maksanut kokonaan lentoineen majoituksineen, mutta nyt näyttää siltä että mut on siellä päässä kokonaan unohdettu ilmoittautuneista! Kiva kuulla koulussa että miksiköhän sua ei oltu laitettu samalle lennolle meidän kanssa. En oo myöskään saanut mitään informaatiota mitä muut, mutta siitäpä en ole ennen tätä päivää edes tiennyt... Yhyy, sähköpostia lähti sinne ja pidän kuitenkin vielä peukkuja, jospa ne korjaisivatkin asian. Mutta ainakin viiden päivän perinnemaisemankunnostusleiri (eli haravointileiri) saaristossa luokan kanssa vähän lohduttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti