Parikymmentä kilometriä Budweisista etelään sijaitsee Český Krumlovin pikkukaupunki, jonka Unescon maailmanperintökohteeksi luokiteltu keskiaikainen vanhakaupunki vilisi aasialaisia turisteja talvikylmällä sumusäälläkin. Ja olihan se suloinen, täynnä hienoja vanhoja taloja. Kaupungin sydän on linna, jonka ulkorakennusten seinät oli maalattu näyttämään siltä kuin niissä olisi tiiliä ja muuta härpäkettä. Psykedeelisen näköistä.
Kuten arvata saattaa, minua kuitenkin viehättivät enemmän kaupungin reuna-alueet, joita ei ollut niinkään kunnostettu neuvostoaikaisen rapistumisen jäljiltä. Autioituneet hotellit, betonikerrostalot, ankean näköinen elokuvateatteri ja rautatieaseman savuinen pubi, jossa vanha mies pyysi minua viemään pienen lapsenlapsensa käymään naisten vessassa kun hän ei itse voinut. Niissä se todellinen elämä asui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti