Sadonkorjuusta ja kynttilänvalosta

Tänä syksynä on kerätty:

mustikoita
puolukoita
kehnäsieniä
tatteja
rouskuja
suppilovahveroita
(valevahveroita kantarelleina)
marja-aronioita
omenia
pihlajanmarjoja
raparperia (takapihalta)
ruusunmarjoja (etupihalta)

ja säilötty vähän kaikkea pakkaseen. Enemmänkin olisi voinut, mutta rahkeet ei parhaimpaan sadonkorjuuaikaan osuneiden muuttohulinoiden keskellä oikein riittäneet enempään. Vaan kyllä nyt ainakin joksikin aikaa riittää soseita puuron päälle, ja tulipa kokeiltua noiden ruusunmarjojenkin käsittelyä ekaa kertaa. Aikamoinen hommahan siinä on, että ne saa soseeksi asti, mutta lopputulos on ehdottomasti kaiken sen siementenpoistovaivan arvoinen.

Kotoilua ja jouluvaloja

Täällä ollaan palattu Tsekkinmaalle Portugalista joulunvietosta. Tässä on muutama kuva tästä väliaikaiskodista ja yksi itsetehdystä ja taivaallisesta raakajäätelöstä! Meidän suihku on hauskasti keittiössä, seinät homeessa, keittiön ikkunanäkymää koristaa poikkileikattu puunrunko ja meidän huoneen ikkunasta näkyi kerran lunta. Se oli riemastuttava hetki, rynnättiin heti ulos kadulle jahtaamaan lumihiutaleita, parhaiten niitä sai pyydystettyä katulampun alla. Joulukuussa alkuvaihdon seikkailuinto oli hieman laantunut ja vietinkin paljon aikaa kotosalla oleillen ja teejoulukalenterin teemakuja maistellen. Mulla oli myös kunnianhimoinen tavoite neuloa jouluun mennessä sekä villasukat että lapaset, ja sain kuin sainkin molemmat valmiiksi, mitä nyt jouduin päättelemään lapasia lentokoneessa. Alla vielä kuvia Ústín kaupungin joulukuusen valojen sytytystilaisuudesta (onpahan nimi kissanristiäisillä!) ja Prahasta (jonne matkattiin erään festivaalin/elokuvan takia, joka oli loppuunmyyty). En ole nähnyt täällä kertaakaan noin paljon ihmisiä yhdellä kertaa, yleensä kadut ovat yhtä tyhjät kuin jossain suomalaisessa pikkukaupungissa. Tapahtumassa esitettiin joululauluja ja joulunäytelmä, sitten oli ilotulitus ja kuusen valot syttyivät. Kyllä sitä kelpasi hehkuviinimukin kera ihmetellä.

Koulun osalta on jäljellä enää tenttejä, pari tiivistelmää ja mysteerisesti koko ajan lykkääntyvä luolaekologian kenttäretki, jota varten pitäisi ilmeisesti ensin saada pakkaskelit. Kohti koti-Suomea lennähdän vajaan kuukauden päästä, 7. helmikuuta. Hieman haikeaa, mutta kyllä mä mieluusti jo paikkaa täältä vaihdankin. Suht lämpimästä ja valoisesta Portugalista tänne palaaminen tuntui hirmu vaikealta, olisin ennemmin mennyt suoraa Turkuun, mutta koko ajanhan tässä kevättä ja valoa kohti mennään ja ehtiipä ainakin ottaa vielä kaiken irti tästä vaihdon loppuajasta. Leppoisaa tammikuuta! En oikein tiedä, palailenko seuraavaksi keskitysleiri- vaiko biitsikuvien kera!

Sekalainen kuvatulva

Santelipuu-suitsukkeita

Illallinen italialaisessa ravintolassa

 Auringonlasku ikkunan takana

Myyrä-avaimenperä

Opiskelijasafkaa

 Mun nurkkaus joskus ensimmäisinä päivinä

Painting battle Mumiessa

 Meliken kanssa baarissa

Ympäristötieteiden laitos ja respatädin koira

 Vihannestorisaalis

Erittäin rento kämppisposeeraus

Josén kanssa baarissa

 Opiskelijasafkaa vol. 2

 Ústín alueen korkeimmalla huipulla

Yöllisiä seikkailuja ja kuumoittava kyltti (suurkiitokset bloggerille kuvanlaadusta)

Welcome dinner

Ihan kohta hyppään melkein viiden päivän mittaiseen seikkailuun portugalilaisen kiipeilijän kanssa. Makuupussi on lainattu, retkiruoat sekä taskulamppu pakattu, junaliput Slovakiaan menevään yöjunaan ovat taskussa. Täältä tullaan taas, Tatra-vuoret, ja tällä kertaa hieman paremmalla menestyksellä! Suunnitelmia ei patikoinnin ja muun luonnossa oleilemisen lisäksi kovin paljoa ole, mutta ainakin yksi yö olisi tarkoitus nukkua ulkosalla. Koska meillä ei ole telttaa ja kansallispuistossa leiriytyminen on kielletty, täytynee etsiä joku luola tai vastaava yösijaksi. Koko juttu sai alkunsa viattomasta tietokoneeni työpöydän kyseisiä vuoria esittävästä taustakuvasta, ja nyt sitä ollaankin jo tosissaan menossa. Oon hirmu kiitollinen siitä, että tänne tupsahtikin joku niin samanhenkinen ja paljon minua spontaanimpi ja hullumpikin tyyppi, jonka kanssa seikkailla ties missä pitkin metsiä, autiotaloja, kitara-piano-sointukuvioita tai tämän kaupungin oudoimpia paikkoja. Jännittää!