Festarointia

Porin jazzkadulla tai sen läheisyydessä hilluminen lasketaan tietysti festareilla olemiseksi, vaikkei konsertteihin meniskään. Ainakin jos siellä vielä käy useampaan kertaan (vaikka saan kyllä aina tarpeekseni jo siitä ekasta kadun päästä päähän kävelystä).

Koulukavereiden jälleennäkemisiä puistohengailun ja Puuttuvien keikan merkeissä. Tanssin penkillä ja tunnelma oli yhtä lampussa kuin mun pääni!

Harjavallassa Karmarockiin mennessä makasin kuumalla junalaiturilla katselemassa pilviä ja odottamassa festariseuraa, joku nainen tuli juttelemaan leipäjonoista. Maj Karma vähän itketti, Ismo Alanko soitti kaimabiisin (oi kaunis Johanna, älä usko marsuihin), Hidria oli aika hykerryttävä ja kauan odotettu Paprika Korps sitäkin parempi! Vihdoinkin pääsin näkemään ne livenä.

Facesiin olin pestautunut järjestysnaiseksi. Alkuperäinen parini jätti tulematta joten sain auktoriteettilaseilla varustetusta merimiehestä uuden. Se oli leppoisaa hommaa, kolmen päivän saldona oli pari ilman ranneketta alueella oleilevaa, yksi noin 5 minuuttia veljestään hukassa ollut lapsi ja yksi humalainen, joka käskettiin parempaan paikkaan nukkumaan. Illalla en millään pystynyt lopettamaan noiden metsään laitettujen tunnelmavalojonojen ihastelemista. Ehti siinä kurinpidon lomassa bändien tahtiinkin jammailemaan. Lemppareiksi muodostuivat ennenkuulemattomat Afrikanda ja Temppeli. Kotiin tulin yhtä mekkoa, yhtä itse tehtyä makramenilkkakorua, yhtä kirjaa (tätä, suosittelen!), yksiä haaremihousuja, yhtä vilustumista ja monia hyviä kokemuksia ja fiiliksiä rikkaampana. Ihanat festarit, ensi vuonna ehdottomasti uudestaan!

If home is where the heart is we're the smartest kids I know

♥: sushipiknik Ruissalossa, vesimelonin syöminen lusikalla, tomaattien kasvamisen seurailu, Tampereelle matkustaminen, istuminen lattialla ennen yllättävän hyvää keikkaa jolta et odottanut kovin paljoa, kaverit, psykebileet, järvenrannalla istuskelu, Meri hädässä -muovijäteprojekti.

Täällä vaan sataa, mutta toivottavasti Hangon edustalla tuulisessa majakkasaaressa paistaa aurinko, koska siellä aion olla vielä tänä iltana. Ensin tosin luvassa kirjastovisiitti (uskalsin vihdoin parin vuoden jälkeen maksaa sakkoni, oi autuutta) sekä teehetki!

Ps. Kimya Dawson on mun sankari.

Auringonkukkapelto

Poimin muutaman sisä-auringon mukaani loistamaan maljakon virkaa toimittavaan tuoppiin. Nyt ne alkavat olla jo nuupahtaneita ja varistavat siitepölyä ympärilleen. Auringonkukkapellollekin pitäisi jonkun mielestä saada rakentaa kerrostaloja. Voisi kuulemma olla ekologista. Olen jokseenkin eri mieltä.

Ps. Viime päivien musiikkirakkauksia ovat olleet Los Delinqüentes ja Tapio Rautavaara.

Tuulisella rannalla

Kauniisti kuvatuista kuvista kiitos ihanalle Enyalle ja alkusyksyiselle Yyterille.

Laiva ja vaahtopäät vei pojan taas pariksi viikoksi, minä ostin uusvanhan tietokoneen ja lähetin vanhan seitsemänvuotiaan läppärini viettämään eläkepäiviään sinne väyläalukseen. Nyt on paljon mukavampaa datailla kun kone on nopea ja toimiva, pystyn jopa kuuntelemaan musiikkia samalla kun teen jotain muuta. Kuuntelussa Putron uusi levy, ihan kuin tämä ei olisi aivan niin hyvä kuin edelliset. Tai vaatii ehkä enemmän kuuntelukertoja. Koulukin alkoi viimein, ruokalajonokaaoksiin ja luennoilla istumiseen on niihinkin taas totuteltava. Tuntuu, että kesä meni hirveän nopeasti mutta kesti silti pienen ikuisuuden. Hyvä kesä se oli joka tapauksessa, ja tulee onneksi taas ensi vuonna.