Kujilla, osa 1

Voisinkohan muuttaa tuonne, Splitin vanhaan kaupunkiin, jossa itä ja länsi kohtaavat? Vuosisatoja vanhat, kuluneet kivet jotka joku on pystyttänyt talokseen kätkevät vieläkin sisäänsä ihmisten koteja, sellaisten, jotka kuivattavat värikästä pyykkiään ikkunoidensa ulkopuolella ja kujien kattona. Taloja on korjattu uudemmilla, sileiksi hiotuilla kivillä. Oikeastaan en ennen ole edes tajunnut kivikaupunkien kauneutta huokaillessani ihastuksesta puutaloalueille. Mutta Splitissä pistaasijäätelö, kesän ensimmäinen, on kylmää, ihanaa ja halpaa, nunnat ja turistit kävelevät kaduilla, jälkimmäiset katseet ylös luotuina.