lauantai 30. marraskuuta 2013

Imagine


Yksi viikonloppu vanhemmat lennähtivät Prahaan ja minä kömmin sinne perässä drum'n'bass-kemujen jälkeisenä lauantaiaamuna vain pari tuntia nukkuneena niiden kanssa hengailemaan. Käytiin viikonlopun aikana yleisen elämänmenon ja katutaiteilijoiden esitysten ihmettelemisen lisäksi jokiristeilyllä, Salvador Dalí -näyttelyssä, Prahan linnassa, St. Vituksen katedraalissa, konsertissa espanjalaisessa synagogassa, John Lennon wallilla ja Eiffel-tornin pienoismallissa. En kyllä ymmärrä ollenkaan että mikä ihme siinäkin on, kun pystyn (nykyään) helposti killumaan vaikka kuinka korkealla kallionseinämällä pelkän oman otteeni tai ohuen köyden varassa, mutta menen tuollaisissa huojuvissa torneissa samantien kauhusta jäykäksi. Kai se on se kontrolli siitä että kaatuuko se torni tai tipahdanko oman mokani takia. Vaikka täysin järjenvastaistahan se on luottaa omiin kömpeliin kätösiinsä enemmän kuin vuosikymmeniä pystyssä pysyneeseen rakennelmaan. Tänäänkin tipahdin komeasti lattialle tuolin kaatuessa alta paria sekunnin murto-osaa ennen kuin takapuoleni oli määrä osua sille, ja myöhemmin heitin puolen viinilasillista kömpelyyksissäni lattialle!

Tämä kuva hymyilyttää kovasti! Voi kunpa itsekin näyttäisin noin onnelliselta vielä silloinkin kun olen ollut jonkun kanssa lähestulkoon 30 vuotta yhdessä.
 Beatles-fanit -90 ja -58 John Lennon wallia ihmettelemässä.

4 kommenttia:

  1. En lakkaa ihastelemasta kuviasi. Aina niin kauniita! Kuva vanhemmistasi on aivan ihana. Minullakin on yksi omistani vuosien takaa, mutta niin heillä tiet vaan erkani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurkiitokset, kiva kuulla :) niin, eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä vie, joskus on parempi lähteä eri suuntiin.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Niinpä! Meen sinne taas ens viikonlopuksi.

      Poista