torstai 13. syyskuuta 2012

Tukka-asia




Nyt menee pinnalliseksi, mutta halusin ihan välttämättä esitellä päätäni, sillä viimeaikoina oon toimeentunut oikein laittamaan tukkaani jotenkin. Siis kampauksia, ei aina vaan tylsää nutturaa! Tosin tätä painavaa reuhkaa on kyllä aika hankala vääntää itse yhtään mihinkään muuhun asentoon tuolla takaraivolla. Ekan sain ihan ite aikaan ja tokan sai Rosa. Osaisimpa tehdä semmosen päätä pitkin menevän letin, miksi sitä nyt ikinä kutsutaankaan. Nyt on kyllä taas jo vähän erinäköinen pää kun päätin eräs ilta jonkun inspiraatiokohtauksen saatuani rastoittaa nuo sivulirpakkeet, ommella pari omaa vanhaa mustaa rastanpätkää näihin kiinni ja kasvattaa (taas) otsatukan pois, ehkä. Joka syksy saan aina päähänpiston alkaa kasvattamaan ja joka kevät leikkaan sen kumminkin takaisin!



7 kommenttia:

  1. Miksi sä ajattelet, että joku tukanlaitto on lopultakaan sen pinnallisempi juttu, kuin esimerkiksi sun haaveet asua siirtolapuutarhamökissä tai sukellusreissut tai muukaan? :) Annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan, tuskinpa meistä kukaan on sen "pinnallisempi", vaikka olis kiinnostunut Afrikan alkuperäiskansojen kulttuurien sijaan nyt valloillaan olevasta suomalaisesta pukeutumiskulttuurista :)

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi itse ajattelet, että pinnallisuus olisi jotenkin negatiivinen asia? Enhän väittänytkään, että minä itse tai joku muu olisi pinnallinen (vaikka suuri osa ihmisistä varmasti on ainakin jonkin verran), totesin vaan postauksen alkuun, että nyt tulee tällaista pinnallisempaa asiaa. Mun tukanlaitteluni nimittäin tapahtuu vain sen takia, että tukka näyttäisi kivalta - pintaa ja ulkonäköähän se vaan on eli hyvinkin pinnallista! Ei siihen sen kummempia filosofioita liity paitsi se, että tykkään siitä kun tukka näyttää kivalta. :) Se ON pinnallista eikä siinä ole mitään pahaa! Tosin joillekin voi varmaan tulla sanasta pinnallinen jotenkin kielteinen kaiku, jos sitä on tottunut kuulemaan vaikkapa yhteydessä jossa haukutaan toista pinnalliseksi. Ja tän analyysin jälkeen se tulee kyllä jo korvista ulos :--D

      Poista
    2. Ja kun vertasit vaikkapa sukellukseen, niin sitä tuskin kukaan tekee sillä perusteella, miltä se näyttää muiden silmissä tai omissa silmissä. Sitä tekee sen takia, että se tuntuu hyvältä. Tukanlaittoa itse ainakin teen vain siksi, että saisin sen tukan näyttämään hyvältä, pinnan takia. En siis nauti kovinkaan paljon siitä itse letin vääntämisestä. Tää olikin mielenkiintoinen aihe pohtia!

      Poista
    3. Tapahtuuko sinun tukanlaitto itse asiassa siksi, että se näyttäisi kivalta, mikä väistämättä johtaa siihen, että susta tuntuu paremmalta, koska sä tiedät olevasi miellyttävän näköinen? Pintaa ja ulkonäköä ehkä, mutta johtaa paljon isompiin juttuihin tuolla sisällä, fiiliksessä ja pääkopassa.

      Minä koen pinnallisuuden ihan eri asiaksi, kuin ulkonäöstä huolehtimisen ja laittamisen tai vaikka hitsi urakeskeisyyden. Mulle pinnallisuus tarkottaa ehkä keskeneräisyyttä ihmisessä. Tiedätkö että pohjataan "sitten kun"-ajatteluun ja yritetään olla onnellisia ja jotenkin tasapainossa tajuamatta, mistä ne asiat oikeasti lähtee ja osaamatta tutustua itteensä. Että ajatusmaailma on "olen onnellinen sitten kun saan tietyn työpaikan/aviomiehen/2 lasta/talon/pääsyn vuoden makeimpiin bileisiin/just noi korkkarit" ymym. Joten joo, onhan sillä vähän negatiivinen kaiku kun puhutaan aikuisesta ihmisestä. Teinin tai lapsen _pitääkin_ olla pinnallisia, ettiä itteään ja kiinnostuksen kohteitaan, mikä oikeestaan onkaan se juttu, mistä he löytää onnen.

      Musta tää on mielenkiintoinen aihe miettiä myös. Mitä se pinnallisuus siis itse asiassa sulle on? Koska onhan sillä iso merkitys oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, kun vaivaantuu käymään suihkussa ja laittaa tukan sillon tällön, ihan samanlailla kun jos pukeutuu vaatteisiin, joissa on hyvä olla ja kokee ittensä kivannäköiseksi. Mulle se ei ole pinnallisuutta vaan keino auttaa jaksaa, en mä odota että mun aamuinen ripsarinlaitto tekee musta yhtään sen onnellisempaa, hieman vaan pirteemmän (sitä paitsi ei voi mennä nukkuu mascarat naamassa :D mulla on siis 1,5v lapsi joka valvoo yöt ja just nyt se mascara päivisin on maailman ihanin asia pitää minut hereillä ja menossa :D).

      -M

      Poista
    4. Hmm, no en ehkä miellä että sen pitäisi olla noin kokonaisvaltainen asia, vaan että voi olla myös ihan vähän pinnallinen vain jonkin seikan suhteen. Ei kaikkia ihmisiä kuitenkaan liikuta yhtään oma ulkonäkö tai se, miltä oma elämä muiden silmissä näyttää, mikä on musta aika ihailtavaa. Niinkun että riittää, että on puhdas ja ehjät vaatteet päällä, ja muulla ei väliä. Ja luulen, että sellaset ihmiset saattaa olla muutenkin vähemmän itsekkäitä. Enkä itsekään oikeastaan edes haluaisi, että ulkonäköseikat vaikuttaisivat mun onnellisuuteeni tai olotilaan muutenkaan. Mutta kyllä ne vaan vaikuttaa, enkä sille parempaakaan sanaa keksi kuin jonkinlainen pinnallisuus.

      Poista